Usein kysyttyjä kysymyksiä

Seuraavassa annettujen tietojen tarkoituksena on auttaa sinua päättämään, onko kirurginen ehkäisy sinulle oikea valinta. Keskustele vaihtoehdoistasi kuitenkin myös lääkärin kanssa.

 Kelpaanko steriloitavaksi?

Kuka tahansa yli 21-vuotias nainen, jonka yleiskunto on hyvä, voi harkita kirurgista ehkäisyä. Lääkärisi haluaa olla sataprosenttisen varma, että ymmärrät sterilisaation olevan pitkäkestoinen ehkäisymenetelmä, joka sopii vain niille naisille, jotka ovat varmoja, etteivät enää halua lapsia. Sterilisaation valitsevat naiset ovat tyypillisesti:

• Yli 30-vuotiaita
• Useamman kuin yhden lapsen äitejä
• Avioliitossa tai vakituisessa parisuhteessa

Mitkä ovat sterilisaation edut?

Sterilisaatiolla on monia etuja:

• Se on pysyvä ja erittäin luotettava valinta
• Sterilisaatio on kertavalinta - kun toimenpide on suoritettu onnistu- neesti, ehkäisystä ei enää tarvitse huolehtia, eikä lääkärin luona tarvitse enää käydä uusimassa reseptejä
• Sterilisaatio poistaa ei-toivottujen raskauksien aihettamat huolet pysyvästi
• Sterilisaatio ei haittaa yhdynnän spontaaniutta samaan tapaan kuin kondomin kaltaiset estemenetelmät
• Sterilisaatiossa naisen kehoon ei lisätä keinotekoisia hormoneja
• Sterilisaatio on yksinkertainen toimenpide, joka suoritetaan yleensä yhden päivän aikana lääkäriasemalla tai poliklinikalla

Mitä riskejä sterilisaatioon liittyy?

Sterilisaatio on erittäin turvallinen toimenpide, mutta jokaiseen nukutukseen, puudutukseen ja leikkaukseen sisältyy pieni riski.

Sterilisaation riskit?

Itse sterilisaatio on yleensä yksinkertainen ja ongelmaton toimen- pide. On olemassa erittäin pieni riski, että muut sisäelimet, kuten suolet tai kohtu, saattavat vahingoittua sterilisaatiotoimenpiteen aikana, mutta se on erittäin harvinaista Filshie-klipsejä käytettäes- sä. AAGL:n seminaariraportti vuodelta 1997. Female Sterilization Revisited

Mikä on sterilisaation epäonnistumisprosentti?

Sterilisaatiota pidetään laajalti turvallisimpana ehkäisymenetelmänä ja huomattavasti turvallisempana kuin ei-pysyviä menetelmiä.
Joskus harvoin sterilisaatio saattaa kuitenkin epäonnistua. Sterilisaation epäonnistumisprosentti riippuu käytetystä sterilisaatiomenetelmästä. Filshie-klipsijärjestelmä on todettu kaikkein luotettavimmaksi menetelmäksi ja sen epäonnistumisprosentti on vain 0,27% elinaikana. (PMA [1996] pg Pivotal Trials)
Se tarkoittaa, että Filshie-klipsejä käytettäessä sterilisaation onnis- tumisprosentti on 99,73.

Ei-pysyvien ehkäisymenetelmien epäonnistumisprosentit eivät ole täysin vertailukelpoisia pysyvien ehkäisymenetelmien, kuten sterilisaation kanssa. Se njohtuu siitä, että ei-pysyvien menetelmien epäonnistumisprosentti ilmoitetaan vuositasolla, mikä on väistämättä huomattavasti suopeampi kuin pysyvien menetelmien epäonnistumisprosentti, joka lasketaan elinajaksi. (Filshie, 2002)

Eroaako sterilisaatio kohdunpoistosta?

Sterilisaati ja kohdunpoisto ovat kaksi täysin eri toimenpidettä. Sterilisaatio on pieni lääketieteellinen toimenpide, jossa munanjohtimet tukitaan, jottei siittiö pääse kohtaamaan ja hedelmöittämään munasolua. Sterilisaation aikana ei poisteta mitään rauhasia tai elimiä - munasarjat, kohtu ja munanjohtimet jäävät kehoon toimenpiteen jälkeen. Hormonituotanto jatkuu luonnollisena ja munasarjasi tuottavat edelleen yhden munasolun kuukaudessa.

Kohdunpoistoleikkauksessa poistetaan kohtu ja joskus myös munanjohtimet ja munasarjat.

Jatkuvatko kuukautiseni vielä sterilisaation jälkeen?

Sterilisaatio ei vaikuta kuukautiskiertoon.

Mitä munasolulle tapahtuu sterilisaation jälkeen?

Kehosi tuotta edelleen yhden munasolun joka kuukausi. Munasolu kulkee munanjohdinta pitkin, kunnes se tulee tukoksen kohdalle. Sen jälkeen se imeytyy kehoon munanjohtimen seinämien läpi.

Mistä saan lisätietoja sterilisaatiosta ja ehkäisystä?

Lääkäri tai neuvola antaa ilmaista ja luottamuksellista neuvontaa kaikista sterilisaation osa-alueista. He voivat myös antaa tietoja toimenpiteen jonotuslistoista tai ohjata sinut sopivalle, sterilisaatioon erikoistuvalle yksityiselle klinikalle.